Eräänlainen välipuhe - 4.4.2010
On jälleen pääsiäinen. Aloitin tämän kohta loppusuoralla olevan kirjoitusprojektin vuosi sitten. Nyt minusta tuntuu, kaikki on jo kerrottu. Kolmekymmentä vuotta sitten pääsiäisenä tuntui siltä, että kaikki on jo koettu.
-
Camp Ziouanin arki on kuvattu moneen kertaan, eikä oikeastaan mitään uutta tapahdu. Kotiutuminen häämöttää jo edessä ja mieli valmistautuu tulevaan.
-
Lanaa.
-
Joku heitti epäilyn, etten kuitenkaan ole kertonut kaikkea. En olekaan, meissä kaikissa asuu pieni sisäinen sensori. Rivien väliin olen kirjoittanut kaikenlaista, jonka sieltä ehkä vain itse osaan lukea. On paljon sellaista, mistä ei voi kirjoittaa – sotasalaisuuksia.
-
... darüber muss mann schweigen.
-
Mutta maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on. Siispä kerron näin meidän kesken, ääntäni madaltaen, epävirallisesti ja huhuillen joitakin sattumuksia, jotka ainakin voisivat olla totta.
-
Tupakka, viina ja villit naiset - seikkailu, jännitys ja romantiikka?
-
Tupakka ei ole kyllä aiheena ole kovinkaan mielenkiintoinen. Kerron vain tämän: Saikkonen ei paljon tupakista perustanut. Mutta syntymäpäiviään juhliessa hän poltti muutaman kartongin - avotulella. Moista tuhlausta tietysti paheksuttiin, vaikka lopputulema ei siitä paljon muuttunut.
-
Camp Ziouanin arki on kuvattu moneen kertaan, eikä oikeastaan mitään uutta tapahdu. Kotiutuminen häämöttää jo edessä ja mieli valmistautuu tulevaan.
-
Lanaa.
-
Joku heitti epäilyn, etten kuitenkaan ole kertonut kaikkea. En olekaan, meissä kaikissa asuu pieni sisäinen sensori. Rivien väliin olen kirjoittanut kaikenlaista, jonka sieltä ehkä vain itse osaan lukea. On paljon sellaista, mistä ei voi kirjoittaa – sotasalaisuuksia.
-
... darüber muss mann schweigen.
-
Mutta maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on. Siispä kerron näin meidän kesken, ääntäni madaltaen, epävirallisesti ja huhuillen joitakin sattumuksia, jotka ainakin voisivat olla totta.
-
Tupakka, viina ja villit naiset - seikkailu, jännitys ja romantiikka?
-
Tupakka ei ole kyllä aiheena ole kovinkaan mielenkiintoinen. Kerron vain tämän: Saikkonen ei paljon tupakista perustanut. Mutta syntymäpäiviään juhliessa hän poltti muutaman kartongin - avotulella. Moista tuhlausta tietysti paheksuttiin, vaikka lopputulema ei siitä paljon muuttunut.
-
Viinaa on juotu luvan kanssa ja ilman lupaa. Tietysti jälkimmäinen lajike maistuu paremmalta. Salaviina, avot. Olen jo aiemmin kertonut kuinka hyvää Suomesta tuotu Pöytäviina oli kaiken sen konjakin ryystännän sivussa. Joskus viinaa on tarjottu ulkopuolisillekin. Siinailla joku kaatoi pullollisen Finlandia-vodkaa ranskanleipään ja syötti sen aidan takana päivystävälle kamelille. Kameliparka söi leivän ja veti siinä kyttyrän täyteen. Känninen dromedaari mölysi ja könysi polvillaan kolme päivää aidan takana.
-
Olutta ei lasketa viinaksiksi eikä maccabiitä olueksi, vaikka niillä jotakin yhteistä onkin (maccabe sopii kuulemma valkoviiniä paremmin kalan kanssa, kala kun on tottunut veteen). Vaitteri oli päättänyt testata rajojaan ja istui Zionin baarissa helteisenä lomapäivänä. Edessä oli jo kuudes pullo shampoota, eikä vieläkään tarvetta kevennykselle. Siispä tavoite kymmeneen. Niin vaitterimme sai suorituspisteet ”kymmenen kaljaa kusematta” –rastilta. Lopulta kupla oli jo jonkunmoinen ja olo nautinnollinen. Kaiketi.
-
Meidän lääkärillämme on varoitus: kaikkia sellaisia naisia, jotka antautuvat vaittereiden kanssa mihinkään tekemisiin, kannattaa varoa. Lause lienee loogisesti tosi. Taisi olla Groucho Marx, joka sanoi ettei halua kuulua klubiin, joka hyväksyy hänet jäsenekseen. Niinpä. Syyrian puolella tahattoman liittymisen riskit näihin epämääräisiin klubeihin ovat huomattavasti pienemmät kuin länsinaapurissa, jossa yhdistymisvapautta toteutetaan paljon laajemmin.
-
Turvallinen tapa seurustella naisten kanssa on mennä niin sanottuun haukkabaariin. Heti kun istut pöytään, saat naisseuraa. Hän haluaa keskustella kanssasi. Sitten hän tahtoo sinun tarjoavan hänelle paukun. Oma oluesi on normihintaista, mutta hänelle tarjottu paukku on suhteettoman kallis, etenkin kun siinä ei ole alkoholia. Kuulema. Enhän minä voi tietää, kun en ole tarjonnut. Minä kun etsin todellista tunnetta ja testaan tunteen syvyyttä sortumatta ensimmäiseen houkutukseen. Todellista rakkautta en ole täältä vielä löytänyt, vaikka – herra paratkoon – väsymättä yritän. Sitä paitsi, vaikka olisin joskus tarjonnutkin, on epäkohteliasta juoda toisen lasista. Ja jos olen joskus maistanutkin, en ole tyhjäksi juonut. Jos olen vahingossa tyhjäksi juonut, niin olen toki aina uuden tilannut.
-
Villeistä naisistakin on tarinoita. Eräs vaitteri oli Tiberiaksesta yömyöhällä lomalta palatessaan löytänyt matkaseurakseen tällaisen yksilön ja yritti salakuljettaa tämän Camp Z:n alueelle. Matkaseuralainen oli niin villi, että mekastuksen havaitsi porttivartion lisäksi myös PU. Ei tästäkään hyvä seurannut. Ilolintu ja häkkilintu, lyhyt romanssi sellainen. Pesää tavoitteli, siipeensä sai.
-
Asiasta kolmanteen, olen kyllä ajanut YK-ajokortin, jota aiemmin jo esittelinkin. Komokortti minulta jäi ajamatta, mikä on nyt nöyrästi tunnustettava. Mutta tällä nyt ei ollut mitään tekemistä minkään kanssa..
-
Jos ajatuksia ovat mielekkäät lauseet, ei loppuillan keskusteluissa välttämättä ole ajatuksia takana. Joskus körmähtämisen partaalla olevan vaitterin päähän juolahti jotain, jonka hän muotoili ehdotukseksi kanuskimessiin menosta. Yleensä näin tapahtui silloin, kun oma messi antoi valomerkkinsä. Kanadalaiset hoitavat täällä huollon ja ne hoitavat sen turhankin hyvin. Kanuskien messissä körmytkin ovat kovempia. Huhutaan että siellä olisi joskus käynyt oikein elävä riisuuntumistaiteilija - no, jos sellaista on tapahtunut, se varmaan ollut silloin suruttoman Fincoyn aikana. Vaikka kanuskimessi onkin paheiden pesä meidän pubiimme verrattuna, siellä on tiukat käyttäytymis- ja pukeutumissäännöt. Terassilla ei esimerkiksi olla ilman sukkia helteelläkään. Joku roti se on oltava.
-
Eräänä iltana, tai oikeastaan jo aamupuolella, lähipartio palaa kanuskien puolelta majoitukseensa. Koskapa viivasuora reitti on aina se lyhin, mennään siitä missä on aita – jos ei matalin niin aita ainakin. Ja se aita on nato-lankaa. Aamulla saa sitten ihmetellä, miksi housut on täynnä pieniä reikiä ja kämmenet verillä - mutta esteitä meille ei ole, on vain hidasteita.
-
Viestin nuorukaisista pidetään isällisesti huolta ja käydään noutamassa omalle puolelle, kun meno yltyy liiaksi. Viestin vakiosaunojia ovat oman joukkueenjohtajan ikämieskamut, Werneri etc, jotka väistämättä joutuvat silloin tällöin poikien perään katsomaan.
-
Rajojaan ei ole aina hyvä ylittää. Tai ainakaan toisten rajoja. Eräs vaitteri meni oman messin sulkeuduttua jatkoille kanuskimessiin, mutta lopulta sekin suljettiin. Mikä nyt neuvoksi? Lähin messi on 1JK:ssa posella 60. Eiku menoksi. Raja tosin on suljettu illansuussa ja aukeaa vasta aamulla. Kersantti kiipeili juuri korkean rajaportin päällä aikeenaan loikata Syyrian puolelle, kun iippovartija otti hänet kiinni ja palautti kotipesälle. Häkki heilahti viikoksi. Iipposolttu sai kuulema kovemman tuomion, ohjeen mukaan kun yöllinen rajaloukkaaja olisi pitänyt ensin ampua ja sitten vasta selvittää taustat. Tarkkaa tietoa tilanteen etenemisestä ei ole kellään, kaikkein vähiten invaasion tekijällä itsellään.
-
Pataljoonan johto haluaa laittaa ryyppäämiselle rajoja ja julistaa pääsiäisen nenävalkaisukaudeksi. Messissä ei tarjoilla timppejä. On siis aika kaivaa salaviinat esiin. Jostakin varastoihin on kulkeutunut Stolishnajaa ja Moskovskajaa, jota viestin majoituksen nurkkauksessa maistelemme. FromRussia
Viinaa on juotu luvan kanssa ja ilman lupaa. Tietysti jälkimmäinen lajike maistuu paremmalta. Salaviina, avot. Olen jo aiemmin kertonut kuinka hyvää Suomesta tuotu Pöytäviina oli kaiken sen konjakin ryystännän sivussa. Joskus viinaa on tarjottu ulkopuolisillekin. Siinailla joku kaatoi pullollisen Finlandia-vodkaa ranskanleipään ja syötti sen aidan takana päivystävälle kamelille. Kameliparka söi leivän ja veti siinä kyttyrän täyteen. Känninen dromedaari mölysi ja könysi polvillaan kolme päivää aidan takana.
-
Olutta ei lasketa viinaksiksi eikä maccabiitä olueksi, vaikka niillä jotakin yhteistä onkin (maccabe sopii kuulemma valkoviiniä paremmin kalan kanssa, kala kun on tottunut veteen). Vaitteri oli päättänyt testata rajojaan ja istui Zionin baarissa helteisenä lomapäivänä. Edessä oli jo kuudes pullo shampoota, eikä vieläkään tarvetta kevennykselle. Siispä tavoite kymmeneen. Niin vaitterimme sai suorituspisteet ”kymmenen kaljaa kusematta” –rastilta. Lopulta kupla oli jo jonkunmoinen ja olo nautinnollinen. Kaiketi.
-
Meidän lääkärillämme on varoitus: kaikkia sellaisia naisia, jotka antautuvat vaittereiden kanssa mihinkään tekemisiin, kannattaa varoa. Lause lienee loogisesti tosi. Taisi olla Groucho Marx, joka sanoi ettei halua kuulua klubiin, joka hyväksyy hänet jäsenekseen. Niinpä. Syyrian puolella tahattoman liittymisen riskit näihin epämääräisiin klubeihin ovat huomattavasti pienemmät kuin länsinaapurissa, jossa yhdistymisvapautta toteutetaan paljon laajemmin.
-
Turvallinen tapa seurustella naisten kanssa on mennä niin sanottuun haukkabaariin. Heti kun istut pöytään, saat naisseuraa. Hän haluaa keskustella kanssasi. Sitten hän tahtoo sinun tarjoavan hänelle paukun. Oma oluesi on normihintaista, mutta hänelle tarjottu paukku on suhteettoman kallis, etenkin kun siinä ei ole alkoholia. Kuulema. Enhän minä voi tietää, kun en ole tarjonnut. Minä kun etsin todellista tunnetta ja testaan tunteen syvyyttä sortumatta ensimmäiseen houkutukseen. Todellista rakkautta en ole täältä vielä löytänyt, vaikka – herra paratkoon – väsymättä yritän. Sitä paitsi, vaikka olisin joskus tarjonnutkin, on epäkohteliasta juoda toisen lasista. Ja jos olen joskus maistanutkin, en ole tyhjäksi juonut. Jos olen vahingossa tyhjäksi juonut, niin olen toki aina uuden tilannut.
-
Villeistä naisistakin on tarinoita. Eräs vaitteri oli Tiberiaksesta yömyöhällä lomalta palatessaan löytänyt matkaseurakseen tällaisen yksilön ja yritti salakuljettaa tämän Camp Z:n alueelle. Matkaseuralainen oli niin villi, että mekastuksen havaitsi porttivartion lisäksi myös PU. Ei tästäkään hyvä seurannut. Ilolintu ja häkkilintu, lyhyt romanssi sellainen. Pesää tavoitteli, siipeensä sai.
-
Asiasta kolmanteen, olen kyllä ajanut YK-ajokortin, jota aiemmin jo esittelinkin. Komokortti minulta jäi ajamatta, mikä on nyt nöyrästi tunnustettava. Mutta tällä nyt ei ollut mitään tekemistä minkään kanssa..
-
Jos ajatuksia ovat mielekkäät lauseet, ei loppuillan keskusteluissa välttämättä ole ajatuksia takana. Joskus körmähtämisen partaalla olevan vaitterin päähän juolahti jotain, jonka hän muotoili ehdotukseksi kanuskimessiin menosta. Yleensä näin tapahtui silloin, kun oma messi antoi valomerkkinsä. Kanadalaiset hoitavat täällä huollon ja ne hoitavat sen turhankin hyvin. Kanuskien messissä körmytkin ovat kovempia. Huhutaan että siellä olisi joskus käynyt oikein elävä riisuuntumistaiteilija - no, jos sellaista on tapahtunut, se varmaan ollut silloin suruttoman Fincoyn aikana. Vaikka kanuskimessi onkin paheiden pesä meidän pubiimme verrattuna, siellä on tiukat käyttäytymis- ja pukeutumissäännöt. Terassilla ei esimerkiksi olla ilman sukkia helteelläkään. Joku roti se on oltava.
-
Eräänä iltana, tai oikeastaan jo aamupuolella, lähipartio palaa kanuskien puolelta majoitukseensa. Koskapa viivasuora reitti on aina se lyhin, mennään siitä missä on aita – jos ei matalin niin aita ainakin. Ja se aita on nato-lankaa. Aamulla saa sitten ihmetellä, miksi housut on täynnä pieniä reikiä ja kämmenet verillä - mutta esteitä meille ei ole, on vain hidasteita.
-
Viestin nuorukaisista pidetään isällisesti huolta ja käydään noutamassa omalle puolelle, kun meno yltyy liiaksi. Viestin vakiosaunojia ovat oman joukkueenjohtajan ikämieskamut, Werneri etc, jotka väistämättä joutuvat silloin tällöin poikien perään katsomaan.
-
Rajojaan ei ole aina hyvä ylittää. Tai ainakaan toisten rajoja. Eräs vaitteri meni oman messin sulkeuduttua jatkoille kanuskimessiin, mutta lopulta sekin suljettiin. Mikä nyt neuvoksi? Lähin messi on 1JK:ssa posella 60. Eiku menoksi. Raja tosin on suljettu illansuussa ja aukeaa vasta aamulla. Kersantti kiipeili juuri korkean rajaportin päällä aikeenaan loikata Syyrian puolelle, kun iippovartija otti hänet kiinni ja palautti kotipesälle. Häkki heilahti viikoksi. Iipposolttu sai kuulema kovemman tuomion, ohjeen mukaan kun yöllinen rajaloukkaaja olisi pitänyt ensin ampua ja sitten vasta selvittää taustat. Tarkkaa tietoa tilanteen etenemisestä ei ole kellään, kaikkein vähiten invaasion tekijällä itsellään.
-
Pataljoonan johto haluaa laittaa ryyppäämiselle rajoja ja julistaa pääsiäisen nenävalkaisukaudeksi. Messissä ei tarjoilla timppejä. On siis aika kaivaa salaviinat esiin. Jostakin varastoihin on kulkeutunut Stolishnajaa ja Moskovskajaa, jota viestin majoituksen nurkkauksessa maistelemme. From
Salaviinanjuojat juhlistavat pääsiäistä
Huom: tekstissä on lähdettä mainitsematta useampaan otteeseen lainattu Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus'ta ja myös rikottu siinä annettua ohjeita. Syytä tällaiselle lainaamiselle on mahdoton sanoa. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.
-
Kaikesta huolimatta: Hyvää pääsiäistä!
Kaikesta huolimatta: Hyvää pääsiäistä!
Viimeiset viikot -> http://vaitteri.blogspot.com/1980/05/viimeiset-viikot.html
