torstai 17. tammikuuta 1980

Petra

Opasta ei tarvitse etsiä, hän löytää meidät. Hän myy meille itsensä. Hän on Zaid, käytössämme lähituntien ajan. Saisimme myös ratsut, tai kärrykyydin, mutta haluamme kävellä. Viivymme kierroksella monta tuntia.

Kaupunkiin päästään kapeaa solaa pitkin

Ahtaasta portista meidän kilvoiteltava

Ihmeiden edessä ihminen tuntee itsensä pieneksi. Kuninkaan hauta.


Täällä me nyt olemme. Tämä tuli meille tilaamatta ja yllättäen, toisinkuin Johann Ludwig Burckhardtille vuonna 1812. Hän tiesi etsiä tätä, ja hän löysi. Meillä ei ollut tästä aavistustakaan, mutta onneksi mekin löydämme tämän antiikin kahdeksantena ihmeenä pidetyn paikan. Wonderful!


Amfiteatteri


Jossain Petra-kierroksen puolivälissä tapaamme jälleen mr. Wonderfulin. Tervehdimme normaalit tervehdykset, nyt adjektiivit irtoat meiltäkin jo luontevasti. Burckhardtin jälkeen täällä on käyneet monet: Tintti, Indiana Jones, Jaakko Frösén...

Lopulta palaamme hautojen kaupungista. Zaid vie meidät kotiinsa. Nautimme Zaidin äidin tarjoilemaa teetä. Äiti on pukeutunut mustiin ja hänen kasvonsa hätkähdyttävät hieman, ne on tatuoitu kauttaaltaan hyvin tummiksi. Joku selittää minulle jälkeenpäin, että se on leskeksi jääneiden naisten tapa osoittaa suruaan.

Hyvästelemme Zaidin perheineen ja otamme taksin. Maaniin ja valtatien varteen.

Petra on sen verran vaikuttava elämys, että sen ymmärtää vasta jälkeen päin. Siihen saattaa mennä kymmeniäkin vuosia. Että tällaiseen paikkaan sattuukin tulemaan vahingossa... 
Luen myöhemmin luen Hergén Tintti-kirjaa: Seikkailu Punaisella merellä. Tintti ja kapteeni Haddock saapuvat tutulta näyttävään kalliokaupunkiin. Kirja on ilmestynyt jo 1958 (suomeksi 1970). Katselen Indiana Jones  -elokuvaa. Sarjan kolmatta leffaa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (1989) kuvattiin myös Petrassa. Tiedän, että kuninkaan hauta on sisältä erilainen kuin näissä fiktioissa. 


Suomalainen Jaakko Frösén tutkimusryhmineen tekee ansiokasta työtä Petrassa, ja se työ jatkuu edelleen. Vuonna 2002 käyn Amos Andersonin museon Petra-näyttelyssä ja tohkeissani selitän lapsilleni, kuinka vaikuttava kokemus Petran löytyminen oli.
-Sinäkö sen löysit, isä?
Me ollaan sankareita kaikki.


Matka jatkuu -> http://vaitteri.blogspot.com/2010/01/aqaba-amman-allenby-bridge.html

2 kommenttia:

  1. Amos Andersonin museosta sai muuten Petra-näyttelykirjaa elokuun lopulla 2017 yhden euron hinnalla. Ostin yhden.

    VastaaPoista
  2. 2002 taisi kirja olla hieman kalliimpi. Hyllyssä on.

    VastaaPoista